Suuri sovituspäivä
Hepreaksi Jom Kippur. Juutalaisuuden pyhin päivä, jolloin ylipappi meni kaikkeinpyhimpään sovittamaan koko kansan synnit. Kristillisessä tulkinnassa Jeesus on lopullinen ylipappi, joka sovitti kaikki synnit kertakaikkisella uhrillaan.
Raamatunviite
3. Moos. 16:1–34; Hepr. 9:11–12
Lisää kategoriasta: Juutalaiset juuret
Diaspora
Juutalaisten hajaannus ympäri maailmaa Jerusalemin temppelin tuhousten jälkeen. Ensimmäinen diaspora alkoi Babylonian pakkosiirtolaisuudesta 586 eKr. Diaspora levitti juutalaisia yhteisöjä Rooman valtakunnan kaikkiin osiin, mikä osaltaan valmisti tietä kristinuskon leviämiselle.
Farisealaiset
Juutalainen uskonnollinen ryhmä Jeesuksen aikana, joka korosti lain tarkkaa noudattamista ja suullista perinnettä. Jeesus arvosteli farisealaisuuden ulkokultaisuutta mutta jakoi monia oppikäsityksiä heidän kanssaan (kuten uskon ylösnousemukseen). Paavalikin oli taustaltaan fariseus.
Isä meidän
Jeesuksen opettama mallirukous, jonka tunnetaan myös nimellä Herran rukous. Se on kristinuskon tunnetuin rukous ja sisältää seitsemän pyyntöä. Rukous opettaa, että Jumala on Isä, jonka puoleen saa kääntyä luottavaisesti kaikissa elämän tilanteissa.
Kymmenen käskyä
Jumalan Moosekselle Siinain vuorella antamat käskyt, jotka muodostavat moraalilain perustan. Neljä ensimmäistä käskyä koskevat suhdetta Jumalaan, kuusi jälkimmäistä suhdetta lähimmäiseen. Luterilaisessa katekismuksessa ne ovat kristillisen etiikan perusta.
Lehtimajanjuhla
Hepreaksi Sukkot. Juutalainen syysjuhla, joka muistaa Israelin kansan 40 vuoden vaellusta autiomaassa, jolloin he asuivat teltoissa. Juhlan aikana rakennetaan lehtimajoja ja vietetään aikaa niissä. Jeesus opetti temppelissä tämän juhlan aikana ja julisti olevansa 'elävän veden lähde'.
Liitonarkku
Kultapäällysteinen arkku, joka sisälsi kymmenen käskyn kivitaulut, mannaa ja Aaronin kukoistaneen sauvan. Arkku oli Jumalan läsnäolon symboli Israelin keskellä. Sitä säilytettiin ensin ilmestysmajassa ja myöhemmin Jerusalemin temppelin kaikkeinpyhimmässä.