Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta.
Kätke minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta,
jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat,
salaa ampuaksensa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda.
He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan, he kehuvat, kuinka he virittävät pauloja, he sanovat: "Kuka ne näkee?"
He miettivät vääryyksiä: "Meillä on juoni valmiiksi mietittynä". Syvä on miehen sisu ja sydän.
Mutta Jumala ampuu heidät nuolella, äkisti kohtaavat heitä iskut.
He joutuvat kompastukseen, heidän oma kielensä langettaa heidät; kaikki, jotka heidät näkevät, nyökyttävät ilkkuen päätään.
Ja kaikki ihmiset peljästyvät; he julistavat Jumalan töitä ja ottavat vaarin hänen teoistansa.
Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat.